Erika ja Pariisi. Metro tuntui kotoisalta, ihmisvilinää, sushia ja kahviloita. Les Halles oli päivällä ahdistavan täyteenahdettu mutta Quartiers Latin yöaikaan ilahduttavan eloisa. Ja koska värikkäiden sateenvarjojen jono Musée d'Orsay'hin kiemurteli satojen metrien mittaisena, päädyimme Ranskan kunniakomppanian museoon katselemaan ratsumiesten pukuja ja kalvosinnappeja. 
Vietin itsenäisyyspäivää Fenno-Ugrilaisissa merkeissä. Maija järjesti itsenäisyyspäivän vastaanoton luonaan, ja paikalla olivat lisäkseni Viki ja Anna sekä Madde, joka opiskelee Suomessa ruotsinkielistä journalistiikkaa. Syötiin IKEAsta hankittuja herkkuja, päiviteltiin iltiksen sivuja pukuja arvioidaksemme ja laulettiin Maamme-laulua sekä Finlandiaa. Yritin myös opettaa tytöille Marseljeesin kansainvälisyytemme kunniaksi. Puolen yön jälkeen saavuttiin vaihdon viimeiseen Soiréeseen tanssimaan kauheiden mutta ah, niin ihanien ranskalaisten hittien tahtiin, ja aamun kiurun soittaessa pyöräilimme asuntolalle hyvin ansaituille unille.
Stasbourgin joulumarkkinat on yllättävänkin leimallinen osa arkipäivää. Harvase ilta pyörähdetään kojujen lomassa kävelyllä, ja tänään fiilistelin kerrankin itsekseni jouluista tunnelmaa.
Lähtölaskenta on alkanut, kummalta ja ristiriitaiselta tuntuu palata. Olo on vähän niin kuin noiden ranskalaisten discoteknobiisien suhteen. :)
1 kommentti:
Hei tonttu tuu jo KOTIIN!!!! Hirvee ikävä! <3 Ja tee vikaks postaukseks pliis joku "yhteenveto", että Strasbourg je t'aime ja mitä ajatuksia on eniten pinnassa lähdön hetkellä et mikä oli mahtavinta.. you know. Että patonkeja jää varmaan kaipaamaan! Love E
Lähetä kommentti