Kaksi ja puoli päivää lähtöbondailuja ja kaupungista nauttimista jäljellä. Tentit saatiin tänään pakettiin, ovat leimanneet viime päiviä suhteellisen vahvasti: alla ystäviä ja Kesko à la IECS.
Ennen perjantaita on vielä paljon edessä: turistien tönimistä joulumarkkinoilla, kauneimmat joululaulut- fiilistelyä pianoluokassa, belgialaisten poikien hankkiudutaan-eroon-belgialaisista-oluista -juhlat (mulle luvattiin ilmainen ilta luentomuistiinpanoja vastaan :) ynnä muuta, ynnä muuta.
Yleisön pyynnöstä vielä ranskalaisia viivoja asioista, joita lopun lähestyessä on mielessä: hyviä ja vähemmän hyviä juttuja. Joulun kunniaksi väreissä!
- Kouluruoka on karua.
Kyseinen annos oli kyllä makoisasta päästä, Raflan ruokia on oppinut arvostamaan aivan uudella tavalla! Patonkejakaan ei tule ikävä: formule étudiant-lounaat (sandwich, fruit et boisson, 2,80e avec crous-card!) on tulleet liiankin tutuiksi, tahdon oikeeta ruokaa. Tai edes ruisleipää... - Paul Appellin öiset palohälytykset. Kolmelta aamuyöllä tuntuu mielekkäältä seisoskella pihalla ja odotella sireenien hiljenemistä. Seuraleikkinä syksyn alussa tämä olisi voinut olla ihan paikallaan, kivan tehokkaasti viikon sisällä sattuneiden kuuden hälytyksen aikana tutustui ihmisiin.
- Ranskalainen harvinaisen huonolaatuinen sinitarra, joka on keltaista.
- Les grèves. Niitä on riittänyt... Tällä hetkellä SNCF ja Air France lakkoilevat, voitte kuvitella, millaisia hankaluksia kotiin palaavielle vaihtareille on aiheutunut. Tää on kyllä toisaalta ranskalaisen elämäntavan ja kulttuurin ydintä.
- Ovien aukomisen tarpeen vähäisyys. Jos paikalla on miespuolinen henkilö, itse ei tarvitse vaivaantua ja hymyn saa kaupan päälle. Ollaan tyttöjen kanssa tultu siihen tulokseen, että tämä lienee suurin kulttuurishokki kotimaihin paluun jälkeen. Ranskaan tullessa tosin oli kulttuurishokki havaita söpön herrasmiehen avaavan oven myös sille mun jälkeeni tulleelle tytölle, ja sen jälkeiselle, ja sen jälkeiselle... Enkö mä ollutkaan erityinen...?
- Opin, että makuuasennossa oleva kuluttaja arvioi markkinointiviestintää kriittisemmin ja rationaalisemmin kuin pystyasennossa oleva. Öhmn.
- Boulangeriet ja niiden kautta sunnuntaibrunssille pyöräily. Se tuoksu, joka leviää sisään astuttaessa, on vaan niin lupaava.
- Tuntemattomien tervehtiminen.
- Poskipusut. Ne on sitten oikeat posket, jotka koskee eka! Jotkut ei vieläkään ole tajunneet tuota, mistä seuraa toisinaan hiukan vaivaannuttavia tilanteita. :)
- Katedraali. Se on todella vaikuttava näky keskellä kaupunkia, suunnaton.
- Le cpt du conso sur le mé dépend de l’envt. La com des nvx pdts doit être... Ranskalainen markkinointijargon :D
- Yhdeksänkiloisten vesi six-packien raahaaminen kaupasta.
- Kauppojen juustotiskit ja boulangerien leivosvalikoimat... mahdotonta vastustaa!
- Kauppojen juustotiskit ja boulangerien leivosvalikoimat... mahdotonta vastustaa!
- Kauppojen rajoittuneet aukioloajat. Totta kai mun kuuluu kyetä ostamaan maitoa yhdeltätoista illalla.
- Mun infernaalisen pitkä osoite, ja kaikki ne lomakeet, johon se piti täyttää.
- Pianoillat ja Monday Evening Dinners. Täydellisiä konsepteja.
- Kaupunkia ja sen ihmisiä tulee ikävä.
Ihanaa olisi vielä jäädä, mutta hyvä on myös tulla kotiin: vaihto on ollut kerrassaan mahtava kokemus, ja tyytyväisenä on hyvä palata.
Pian nähdään!
